Kielijänteen mittaaminen

Millainen mitta on hyvä?

Mittaamisessa voit käyttää tavallista viivotinta, esim. Biltemasta/rautakaupoista saatavaa (pientä, muovista) työntömittaa tai Äännekoulun pyörömittaa, jonka voit ladata ja tulostaa tästä linkistä. Huomioithan, että itsetehdyn mittauksen tulos on aina suuntaa-antava. Hakeuduthan aina ammattilaisen arvioon, mikäli epäilet kireää kielijännettä.

Pyörömitan valmistaminen

1. Tulosta mitta (huomioi että skaalaus on 100% jotta mitta tulostuu oikean kokoisena!) paksulle paperille tai liimaa se myrkyttömällä liimalla kartongille tai ohuelle pahville. Mitta ei saa taipua ettei se vääristä mittaustulosta.
2. Leikkaa mitta tarkasti irti paperista viivoja pitkin. Laminoi tai kontaktoi se muovilla halutessasi.

Mittaaminen

1. Avaa suu kunnolla auki. Mittaa ylä- ja alaetuhampaiden kärjestä, kuinka monta millimetriä suu aukeaa. Merkitse tulos ylös (esim. 40 mm). Mittaa kolme kertaa ja laske tästä keskiarvo.
2. Sulje suu. Laita kielen kärki kevyesti hammasvallille yläetuhampaiden taakse. Avaa suu taas kunnolla auki niin, että pidät kielen kärjen koko ajan hammasvallilla. Mittaa uudelleen samasta kohdasta, kuinka paljon suu aukeaa ja merkitse tulos ylös (esim. 30 mm). Mittaa kolme kertaa ja laske tästä keskiarvo.
3. Laske kaavan mukaan kielen liikelaajuuden prosenttiarvo (eli minkä verran kielijänne vaikuttaa kielen liikelaajuuteen):
   Kaava: (Suun avaus kieli kiinni hammasvallilla/suu pelkästään auki)x100= %
   Eli esim. suun avaus kieli kiinni hammasvallilla = 30mm
   Suu pelkästään auki = 40mm=> 30mm/40mm = 0.75 x 100 = 75%

Tulokset

• Normaali liikkuvuus: Mittaustulos on 50 % tai suurempi
• Mahdollisesti kireä kielijänne: Mittaustulos on alle 50 %

Huom! Mittaustulos voi joskus vääristyä, esimerkiksi silloin jos lapsi ei vielä jaksa pitää kieltä hammasvallilla ja suuta auki samaan aikaan kovin montaa sekuntia. Tämän vuoksi on tärkeää täydentää kielijänteen arviointia kielijumppatehtävillä, joiden avulla puheterapeutti voi myös silmämääräisesti tarkastella kielen liikelaajuutta.

Jos herää epäily kireästä kielijänteestä, suosittelemme puheterapeutin tai korva-nenä-kurkkulääkärin arviota.

Lähteet Marchesan (2014) Lingual frenulum protocol Yoon, A., Zaghi, S, Weitzman, R, Ha, S, Law, C., Guilleminault, C. & Liu, S. (2017). Toward a functional definiton of ankyloglossia: validating current grading scales for lingual length and tongue mobility in 1052 subjects. Sleep Breath DOI 10.1007/s11325-016-1452-7