(09) 4272 7949

tai s-postitse: asiakaspalvelu (ät) aannekoulu.fi

Änkytys

Änkytys on puheen rytmin häiriö, joka vaikeuttaa puheen sujuvuutta. Lapsilla spontaani paraneminen on yleistä, mutta välillä haasteeseen tarvitaan puheterapiaa.

Mitä tehdä, kun lapsi änkyttää?

Lapsilla kehityksellinen änkytys on yleisin änkytyksen muoto ja se alkaa yleensä ennen kolmatta ikävuotta. Tämän änkytyksen taustalla on monien eri tekijöiden yhteisvaikutus, ja se kuuluu usein osana normaalia kielenkehitystä. Tyypillisesti lapsen puhe voi takellella, äänteet, tavut ja sanat saattavat lukkiutua, venyä tai toistua. Joillakin lapsilla änkytys voi myös ilmetä kasvojen tai vartalon myötäliikkeinä.

On hyvä muistaa, että lapsen änkytys voi olla osa normaalia kehitystä erityisesti, kun puhe ja kieli kehittyvät nopeasti noin 2-5-vuotiaana. Mitä tehdä, jos lapsi yllättäen alkaa änkyttää?

  • Näytä, että kuuntelet. Katso lasta silmiin ja laskeudu hänen tasolleen.
  • Pidä ilmeesi neutraalina tai hymyile. Lapsi voi hämmästyä, jos näytät huolestuneelta.
  • Rauhoita keskustelutilanne, puhu itsekin lapselle rauhallisesti.
  • Älä keskeytä. Anna lapselle aikaa ilmaista itseään.
  • Älä täydennä lauseita tai arvaile, mitä hän yrittää sanoa.
  • Jos lapsi hermostuu tai luovuttaa, kannusta häntä yrittämään rauhassa uudestaan.

Näillä tavoilla osoitat lapselle, että hänen änkytyksensä on täysin hyväksyttävää, mikä voi auttaa häntä suhtautumaan omaan puheeseensa myönteisemmin. Jos lapsen änkytys kestää yli puoli vuotta tai aiheuttaa huolta, ota asia puheeksi neuvolassa. Useimmilla änkytys loppuu spontaanisti.

Aikuisten Änkytys

Aikuisten änkytys voi ilmetä eri syistä ja se voi olla seurausta neurologisesta tai psykologisesta taustasta. Neurogeeninen änkytys johtuu usein neurologisista sairauksista tai aivovammoista, kun taas psykogeeninen änkytys liittyy psykologisiin traumoihin tai mielenterveyden häiriöihin.

Aikuisilla änkytys voi pahentua tietyissä tilanteissa, kuten kiireellisissä keskusteluissa, vieraiden ihmisten läsnä ollessa tai voimakkaiden tunteiden vaikutuksesta. Toisaalta, tietyt olosuhteet, kuten tuttu keskustelukumppani, rauhallinen keskustelutempo ja rento ilmapiiri, voivat helpottaa puheen sujuvuutta.

Aikuiset, joilla on puheen sujuvuuteen liittyviä vaikeuksia, hyötyvät puheterapiasta monin tavoin. Jos kommunikointivaikeudet vaikuttavat sosiaalisiin tilanteisiin, puheterapia voi auttaa kehittämään strategioita näiden haasteiden hallitsemiseksi.