(09) 4272 7949

tai s-postitse: asiakaspalvelu (ät) aannekoulu.fi

Äännevirhe

Ärrä- ja ässävika ovat yleisimmät äännevirheet. Milloin äänteiden puuttumisesta tulisi huolestua?

Mikä on äännevirhe?

Äännevirheellä tarkoitetaan sitä, että jokin äänne puuttuu tai korvaantuu puheessa toisella kirjaimella. Yleisimmin ärrä ei pärise oikein ja vaihtuu esimerkiksi älläksi tai deeksi. Tätä kutsutaan ärrä-viaksi. Ässä-viasta puhutaan silloin, kun S-kirjain ei sihise tai korvataan puheessa toisella kirjaimella. Tämä voi johtua monista eri syistä, kuten lapsen kehitysvaiheesta, suun motoriikasta tai kireästä kielijänteestä.

Yleisimpiä äännevirheitä ovat R- ja S- äänteiden pulmat, mutta haasteita voi ilmetä myös muissa äänteissä, kuten K- tai L- äänteessä.

Milloin lapsi oppii ärrän?

Normaalisti lapset oppivat äänteitä vähitellen puheenkehityksensä aikana, eikä 3–5-vuotiaan tarvitse vielä hallita kaikkia suomen kielen äänteitä. Tyypillisesti äänteet opitaan kuitenkin kouluikään mennessä. Mikäli lapsi ei opi äänteitä luonnollisesti, niitä voidaan harjoittaa ja ne voidaan oppia myös aikuisiällä.

Yleisimpiä äännevirheitä ovat r- ja s-äänteiden ongelmat, mutta muitakin haasteita voi ilmetä, kuten k- ja l-äänteissä. On tärkeää muistaa, että äänteiden oppiminen on yksilöllistä, ja se tapahtuu omassa tahdissaan. Äännevirheen korjaaminen vaatii harjoitteluun sitoutumista, kärsivällisyyttä ja ammattilaisen ohjausta.

Mitä toimia, jos lapsella on äännevirhe?

Jos olet huolissasi lapsesi äännevirheistä, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai terveydenhuoltoon. Ammattilaiset voivat auttaa arvioimaan tilannetta ja tarvittaessa ohjata lapsen puheterapeutin arvioon. Puheterapeutti pystyy tukemaan ja ohjaamaan harjoittelua yksilöllisen tilanteen huomioiden, jotta äänteet opitaan oikein ja puheesta tulee selkeää ja ymmärrettävää.

Jos sinulla tai lapsellasi on lähete puheterapiaan kysy meiltä asiakaspaikkoja osoitteesta [email protected].

Voit myös ilman lähetettä varata omakustanteisesti tai vakuutuksen turvin äännekoulun ajanvarauksesta ajan puheterapeutille, joka auttaa arvioimaan tilannetta sekä antaa yksilöllisesti sopivia harjoitteluohjeita ja tukea harjoitteluun.

Ensimmäiselle käynnille kannattaa varata Ensikäynti 45 min. Ensikäynnillä puheterapeutti kartoittaa tilannetta keskustelemalla ja havainnoimalla, ja saatte ohjausta sekä muutamia harjoituksia, joiden avulla voi aloittaa kotiharjoittelun.

Ensikäynnin pohjalta tehdään jatkosuunnitelma ja sovitaan mahdollisista jatkokäynneistä. Jatkokäynnit voivat olla tilanteen mukaan joko 30 min tai 45 min pituisia.