Milloin puheterapiaan?

Mikä on normaalia puheen kehitystä?

Monella saattaa herätä huoli, jos lapsi ei puhu lainkaan vielä kaksivuotiaana. Jos lapsi kuitenkin ymmärtää hyvin lyhyitä ohjeita ja pyrkii kommunikoimaan ei yleensä ole vielä syytä huoleen. Niukkasanainen kaksivuotias voi ottaa yhtäkkiä kehitysharppauksen ja olla kolmivuotiaana jo hyvin puhelias lapsi. Jos puhetta ei kuitenkaan ala kolmevuotiaaseen mennessä kuulua tai sanavarastonsa on hyvin rajoittunut, on hyvä ilmaista huolensa neuvolassa. Viivästynyt kielenkehitys voi näkyä esimerkiksi siinä, että kolmevuotias lapsi ei vielä puhu kokonaisia lauseita tai hänen puheensa on epäselvää. Puhemotoriset vaikeudet, kuten vaikeudet hallita suun, kielen ja kasvojen liikkeitä, voivat myös hidastaa puheen kehitystä.

Puheen kehitys ei yleensä etene suoraviivaisesti. Välillä puhe kehittyy niin suurilla harppauksilla, että eteen saattaa tulla kausia, kun yhtäkkiä lapsen puhe takkuilee. Lapsi voi alkaa yllättäen änkyttää tai lapsi hakee asioita tai esineiden nimiä. Tämä vaihe on yleistä 2-4-vuotiailla ja saattaa kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, mutta kuuluu normaaliin puheen kehitykseen.

Eri äänteet, kuten R-,S-,L-,K- äänteet lapsi oppii yleensä kouluikään mennessä. Alle kouluikäisen ärrän pärinästä ei siis vielä tarvitse huolestua.

Mikäli kyseessä on koululainen, jolla on puheeseen liittyviä haasteita, kuten änkytystä, äännevirheitä tai vaikeuksia tuottaa selkeää puhetta, on hyvä keskustella asiasta koulun terveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja voi arvioida tilannetta ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.

Puheterapiasta on apua myös syömisen haasteisiin

Kommunikaatio tai vuorovaikutustaitojen lisäksi puheterapiasta on apua lapsen syömisen haasteisiin. Mikäli lapsi on hyvin valikoiva syöjä, syö vain tiettyjä ruokia tai ei motorisesti hallitse syömistä ja yökkäilee usein, voi taustalta löytyä motoristen haasteiden lisäksi myös aistiyliherkkyyttä tai aliherkkyyttä.

Aikuisen puheterapian tarve

Aikuiset saattavat tarvita puheterapiaa erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi äänihäiriöt, kuten jatkuva käheytyminen tai äänen menetys, voivat hyötyä puheterapiasta. Jos kommunikointi tuntuu haastavalta sosiaalisissa tilanteissa, tai vuorovaikutuksessa on vaikeuksia, puheterapia voi tarjota tukea ja ratkaisuja.

Etenevät neurologiset sairaudet, kuten ALS, Parkinsonin tauti ja MS-tauti, voivat aiheuttaa puhemotoriikan ja äänenkäytön ongelmia. Näissä tapauksissa puheterapia voi auttaa hallitsemaan ja hidastamaan ongelmien etenemistä.

Leikkaukset pään ja kaulan alueella, esimerkiksi kurkkusyövän hoidot, voivat myös aiheuttaa puhe- ja nielemisvaikeuksia, jotka hyötyvät puheterapiasta.

Aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeen voi esiintyä puhe- ja kielellisiä vaikeuksia, kuten afasiaa tai dysartriaa. Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää hakeutua puheterapiaan mahdollisimman pian kuntoutumisen tukemiseksi.