Tutkimus: Äännekoulun nettiterapia kuntouttaa R-virheitä erityisesti silloin, kun yhteydenpito puheterapeuttiin on tiivistä

Tämän artikkelin on kirjoittanut FM, laillistettu puheterapeutti Mervi Holappa joka teki gradun Äännekoulun nettiterapiasta artikulaatiovirheille

Äännekoulun nettiterapia on ajasta riippumaton etäkuntoutusmenetelmä, joka on kehitetty suomenkielisillä lapsilla yleisimmin esiintyvien äännevirheiden kuntouttamiseen. Tällä hetkellä Äännekoulun nettiterapiassa voidaan kuntouttaa niin L-, K-, S-, R-, M-, V-, P-äänteitä kuin myös etuvokaaleita Ä, Ö, Y. Viime vuonna blogissa julkaistiin juttu Äännekoulun tekemästä sisäisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin L-, K-, S- ja R-äänteiden kuntoutumista Äännekoulun nettiterapiassa. 

Lue lisää: Äännekoulun nettiterapia kuntouttaa äännevirheitä tehokkaasti 

Tällä kertaa blogissa käsitellään vasta julkaistua pro gradu -tutkielmaa, missä syvennyttiin tarkemmin suomenkielisillä lapsilla yleisimmin esiintyvien R-äännevirheiden kuntoutumiseen Äännekoulun nettiterapiassa. 

Pro gradu -tutkielma löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/323298.

R-virheiden kuntoututtamisesta tiedetään vähän

Suomenkielistä tutkimusta äännevirheiden ja erityisesti R-äännevirheiden kuntouttamisesta on suhteellisen vähän. Lasten äänteellisestä kehityksestä tiedetään kuitenkin, että kuuteen ikävuoteen mennessä tyypillisesti kehittynyt lapsi on yleensä oppinut tuottamaan kaikki suomenkielessä esiintyvät äänteet oikeaoppisesti. Noin viidesosalla koulua aloittavista lapsista esiintyy puheessa äännevirhe, kun taas aikuisväestössä äännevirheitä esiintyy noin 1-2 %:lla. 

Vaativuutensa takia R-äänne on erityisen altis virheelliselle tuottotavalle, minkä takia suuri osa kouluikäisten lasten äännevirheistä onkin juuri R-virheitä. Myös S-virheet ovat yleisiä. 

R-virhe voi aiheuttaa pulmia itsetunnolle, siksi siihen pitää saada apua

Eri yksilöt suhtautuvat omassa puheessa esiintyvään äännevirheeseen eri tavoin. Toisille äännevirhe voi olla osa omaa identiteettiä, kun taas toisilla puheessa esiintyvä äännevirhe voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi itsetuntoon ja sosiaaliseen elämään. Lapset, joiden puheessa esiintyy äännevirheitä, ovat esimerkiksi muita suuremmassa vaarassa tulla koulukiusatuiksi. 

Lue lisää HS.fi: Ärräkoulussa – Toimittaja Pauliina Grönholm halusi kokeilla, voisiko vielä aikuisena oppia sanomaan ärrän. 

Jos puheessa esiintyvä äännevirhe alkaa haitata yksilöä itseään, tulisi sen kuntouttamiseen saada asianmukainen apu. Rajallisten puheterapiareusrssien takia puheterapian saatavuuden takaaminen kaikille asuinpaikkaan katsomatta on kuitenkin haaste, johon Äännekoulu on lähtenyt omalta osaltaan vastaamaan esimerkiksi äännevirheiden kuntouttamiseen kehitetyllä nettiterapialla. 

Äännekoulu haluaa tietää kuinka vaikuttavaa nettiterapia artikulaatiovirheille on

Äännekoulun nettiterapiaa on nykymuodossaan toteutettu vuodesta 2017. Halusimmekin viime vuonna tarkastella nettiterapian soveltuvuutta lasten R-äännevirheiden kuntouttamiseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 109 5-10-vuotiasta lasta, joilla esiintyi puheessa R-äännevirhe. Tutkimukseen osallistui lapsia 23:stä eri kunnasta/kuntayhtymästä ympäri Suomen ja tutkimukseen osallistuneiden lasten R-äännevirheitä kuntoutti yhteensä 10 Äännekoulun puheterapeuttia.

Tässä vielä lyhyt kuvaus Äännekoulun nettiterapiasta, minkä jälkeen päästään käsiksi itse asiaan eli tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Jos Äännekoulun nettiterapia on konseptina jo tuttu, voit hypätä hyvillä mielin tämän kappaleen yli.

Äännekoulun nettiterapiassa perheiden ja puheterapeuttien välinen kommunikointi tapahtuu tietoturvallisella nettiterapia-alustalla videoiden ja viestien välityksellä. Vaikka Äännekoulun nettiterapiassa äännevirheiden kuntoutus tapahtuu tarkasti määriteltyjen raamien sisällä, otetaan jokaisen lapsen yksilölliset taidot ja tarpeet huomioon lopullisen kuntoutusjakson sisällön suunnittelussa. 

Äännekoulun nettiterapiassa käytettyihin harjoituksiin pääsee tutustumaan myös viime vuonna julkaistun Ärrän pärinää -kirjan kautta. Kirjan voi hankkia esimerkiksi nettiterapiaharjoittelun tueksi tai sen avulla voi lähteä harjoittelemaan R-äännettä kotona perheen kesken.

Ärrän pärinää kirjan voi hankkia täältä: https://aannekoulu.fi/kauppa.php

Yksilöllisellä nettiterapiajaksolla perheet saavat puheterapeutilta viikoittaista video-ohjausta, palautetta ja vinkkejä harjoittelussa etenemiseen ja harjoitteiden suorittamiseen. Vaikka harjoitteet suoritetaan kotiympäristössä, ei perheet jää harjoittelussaan yksin. Äännekoulun nettiterapiajakso kestää kolme kuukautta, mikä tarkoittaa, että harjoittelujakson aikana perheet voivat ottaa yhteyttä heitä ohjaavaan puheterapeuttiin yhteensä 12 kertaa. 

Äännekoulun nettiterapiajakson pituus pohjautuu tutkimuksiin, joiden mukaan äännevirheet kuntoutuvat pääosin 2–3 kuukauden harjoittelun aikana, jos yksilö harjoittelee kolme kertaa viikossa (Allen, 2013; Williams, 2005). Allenin (2013) tekemän tutkimuksen mukaan äänneharjoittelun tulokset ovat parempia, jos yksilö harjoittelee kolme kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan kuin, jos hän harjoittelisi kerran viikossa 24:n viikon ajan. Williams (2005) puolestaan totesi, että kuntoutettaessa äännevirheitä, toistoja olisi hyvä tehdä 80–100 per yksi harjoituskerta.

Lue lisää: Tutustu tarkemmin artikulaatiovirheille tarkoitettuun nettiterapiaan

Yli puolet (59 %) tutkimukseen osallistuneista lapsista oppi tuottamaan täryn ensimmäisen 3 kuukautta kestävän nettiterapiajakson aikana

Pro gradu -tutkielmassa saadut tulokset Äännekoulun nettiterapian soveltuvuudesta lasten R-äännevirheiden kuntouttamiseen ovat positiivisia. Kaiken kaikkiaan R-virheet kuntoutuvat Äännekoulun nettiterapiassa hyvin. 

Oikeanpuoleisessa kuvaajassa näkyvät harjoittelutulokset ensimmäisen nettiterapiajakson aikana (3kk jakso). Yli puolet (59 %) tutkimukseen osallistuneista lapsista oppi tuottamaan täryn vähintään yksittäisenä äänteenä . 

Vasemman puoleisessa kuvaajassa näkyy harjoittelutulokset sellaisilla lapsilla, jotka olivat useammalla jaksolla nettiterapiassa. Harjoittelun jatkaminen kannatti, sillä 72 % tutkimukseen osallistuneista lapsista oppi tuottamaan täryn vähintään yksittäisenä äänteenä. Lisäksi täryn oppineista lapsista noin puolet sai yleistettyä opitun äänteen lausetasolle tai arkipuheeseen. 

R-virheen tyyppi (esim. Kurkku-r) tai harjoittelun lähtötaso ei vaikuttanut kuntoutumiseen

Täry opittiin keskimäärin kuudennen yhteydenottokerran aikaan ja jopa 86 % täryn oppineista lapsista oppi tuottamaan kielenkärkitäryn ensimmäisen kahdeksan yhteydenottokerran aikana. 

Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa täryn oppimisessa. Äännevirheen laatu (foneeminen/foneettinen), äännevirheen tyyppi (esim. kurkkuärrä), lapsen ikä tai harjoittelun lähtötaso eivät vaikuttaneet puheessa esiintyvän R-virheen kuntoutumiseen.

Jos perhe pitää ahkerasti yhteyttä puheterapeuttiin, onnistuminen on todennäköisempää

Tutkimuksessa merkittävin tulos oli yhteydenottojen vaikutus harjoittelujaksolla saavutettuihin tuloksiin. Yhteydenottojen määrä ohjaavaan puheterapeuttiin korreloi vahvasti täryn oppimisen ja jaksolla saavutettujen harjoittelutulosten kanssa ja tämä tulos oli tilastollisesti tarkasteltuna erittäin merkitsevä. 

Tiivis yhteydenpito ohjaavaan puheterapeuttiin todellakin kannattaa! Tutkimustulos ei sinänsä ole yllättävä, mutta kuten toinen graduohjaajistakin totesi: ”usein tutkimuksen tehtävänä on näyttää toteen itsestäänselvyyksiä”. Vaikka tutkimuksessa ei suoranaisesti selvitetty perheiden tekemän kotiharjoittelun määrää, voidaan ajatella, että yhteydenottojen lukumäärä ohjaavaan puheterapeuttiin heijastaa aktiivista kotiharjoittelua ja äännevirheen kuntoutumiseen vaadittujen toistomäärien täyttymistä. 

Äännekoulun nettiterapiassa perheitä ohjataan harjoittelemaan 3–5 kertaa viikossa siten, että toistoja yksittäisestä sanaharjoituksesta tulee Williamsin (2005) tutkimustulosten mukaisesti 80. Jotta vaaditut toistomäärät saadaan täyteen, on perheen sitoutumisella kuntoutukseen ja kotiharjoitteluun todella merkittävä rooli. Äännekoulun nettiterapiassa isoin työ äännevirheiden kuntouttamiseksi tehdäänkin lasten arkiympäristössä vanhempien ja lasten yhteistyönä. 

Puheterapeutti toimii harjoittelussa tukena, ohjaajana ja tiedonlähteenä, mutta itse työ ja sillä saavutetut tulokset ovat täysin perheiden omaa aikaansaannosta. 

Tästä blogitekstistä haluaisinkin jättää lukijalle vahvimpana ajatuksen siitä, miten tärkeää tiivis yhteistyö kuntouttavan puheterapeutin kanssa on olipa kyse sitten äänneharjoittelusta tai muusta puheterapiakuntoutuksesta. 

Haluankin kannustaa tällä hetkellä Äännekoulun nettiterapiassa olevia perheitä aktiivisuuteen, videoiden viikoittaiseen lähettämiseen ja sinnikkääseen yhteistyöhön lapsenne kanssa, sillä äänneharjoittelussa kova työ kyllä palkitaan.

Lähteet

Allen, M. (2013). Intervention efficacy and intensity for children with speech sound disorder. Journal of Speech, Language and Hearing Research, 56, 865–877.

Williams, A. (2005). Assessment, target selection, and intervention: dynamic interactions within a systemic perspective. Topics in Language Disorders, 25(3), 231–242.

Holappa, M. (2020). /r/-virheiden puheterapiakuntoutus Äännekoulun nettiterapiassa : ajasta riippumaton etäterapiaratkaisu suomenkielisten lasten äännevirheiden kuntouttamiseen. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/323298.