Monikielisten asiakkaiden kuntoutus: miten epämääräisestä muistipelin pelaamisesta tuli merkityksellistä

Kirjoittaja: Maija Talvi


Vielä joitakin vuosia sitten monikieliset asiakkaat aiheuttivat minulle usein epävarman ja kuormittuneen olon. Terapia tuntui monesti vähän epämääräiseltä ja ei-niin-vaikuttavalta. Välillä tuntui että kävin vain pelaamassa muistipelejä päiväkodissa lapsen kanssa, eikä kukaan tuntunut olevan erityisen kiinnostunut lapsen kielten kuntoutumisesta. 

Itsekään en oikein tiennyt mitä eri kielten käyttämisestä ja kuntoutuksesta pitäisi ajatella; en kokenut rooliani suomen kielen opettajaksi, mutta siltä se välillä kuitenkin tuntui.

Entä lapsen kotikieli tai -kielet, mitä niistä pitäisi tietää? Vakiofraasejani olivat ”Jutelkaa kotona omalla kielellä” ja ”Lastenohjelmia kannattaa katsoa kotikielellä tai suomeksi”, mutta kaikkiaan ohjaukseni kotiin jäi usein melko laimeaksi. Yhteistyö oli mukavaa ja eri maiden kahvi hyvää, mutta asian ytimeen päästiin harvoin käsiksi.

Muistan, kuinka tuntui tärkeältä kaikin keinoin tukea lapsen suomen kielen taitoja, ja saatoin välillä mielessäni harmistua, jos kuulin päiväkodin henkilökunnalta lapsen leikkineen toisen lapsen kanssa jollain muulla kielellä kuin suomeksi. Ehkä monikielisyyteen suhtauduttiin tuolloin yleisestikin hieman eri tavoin kuin nykyään. 

Jossain päiväkodissa taisi olla jopa sääntönä, että kaikkien on juteltava vain suomeksi, muita kieliä ei saa käyttää yhtään. Kieli- ja kulttuuritietoisuus ei ehkä ollut vielä esillä samalla tavoin kuin tänä päivänä. 

Näen nyt monikieliset lapset enemmän yksilöinä joiden tulisi pystyä toimimaan eri kieliyhteisöissään

Olen sittemmin perehtynyt aihepiiriin teoriatiedon ja käytännön kautta, ja nyt ajattelen monikielisten lasten puheterapiasta varsin toisella tavalla. Takki on kääntynyt; valtaosa asiakaskunnastani on nykyään monikielisiä, ja aivan omasta toiveestani. 

Näen nykyään monikieliset lapset ja perheet vahvemmin yksilöinä, joiden arkea pyrin ymmärtämään paremmin.  En näe itseäni enää suomen kielen sanaston tai kieliopin preppaajana vaan haluan omalta osaltani tukea siinä, että lapsi pystyy toimimaan eri kieliyhteisöissään. 

Vahva kotikielen osaaminen ja valmiudet olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa antavat paremman pohjan oppia myös suomea. Vaikka itse suomenkielisenä en pysty toteuttamaan terapiaa esimerkiksi somalin kielellä, pystyn kuitenkin ohjaamaan vanhempia tukemaan kotikielen kehitystä ja vuorovaikutusta. Suomen kielen tukemiseksi yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on supertärkeää. Hyviä toimintatapoja voidaan yhdessä suunnitella esimerkiksi Helsingin kaupungin Ota koppi -sivuston ideoiden avulla.

Perhe tulee ottaa ihan heti aluksi mukaan yhteistyöhön ja auttaa heitä ymmärtämään mitä puheterapia on

Mitä vahvemmin pystyn heti alussa saamaan perheen mukaan, sen hedelmällisempää on yhteistyö.

Olen oppinut kyselemään tarkemmin perheen arjesta ja kotikielestä, ja käytän siihen mielelläni aikaa. Keskustelun myötä yhteiset tavoitteet avautuvat paremmin, ja perheenjäsenet hahmottavat roolinsa kuntoutuksessa.

Puheterapiasysteemi saattaa olla hyvin erilainen täällä Suomessa verrattuna joidenkin vanhempien kotimaahan, jossa kenties vain vaikeasti vammaiset lapset saavat kuntoutusta tai ohjausta. Siksi usein on tärkeää käydä läpi sitä, miksi lapsi saa puheterapiaa ja mikä on vanhempien ja muun lähipiirin rooli.

Minulle tärkeää on myös havainnoida vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen määrää ja laatua. Terapian selkärankana Äännekoulussa toimii hierarkkinen ajattelumalli, joka ohjaa sitä, missä järjestyksessä taitoja harjoitellaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Se helpottaa työtäni perheen ohjaamisessa.

Käytän Äännekoulun verkkoalustaa perheen ohjaamisessa – lähetämme videoita puolin ja toisin harjoittelusta

Miten ohjaus sitten käytännössä toteutuu, kun suurin osa terapiakäynneistä on päiväkodissa tai koulussa? Tai Itse en ole puheterapiavihkojen suuri ystävä. Ne jäävät usein pyörimään ruttuun reppuihin tai lokeroihin eikä niitä sen kummemmin tutkita. En siis juurikaan hyödynnä niitä kotitehtäviä varten.

Sen sijaan esimerkin ja vanhempien vastuutuksen voima on vahva. Käytän monien perheiden kanssa Äännekoulun verkkoalustaa, jonne lähetän pieniä videoklippejä terapiasta. Videoissa näkyy mitä teemme ja miten. Joskus lähetän valokuvia tekemästämme harjoituksesta, esimerkiksi pöydälle lajitelluista korteista ja pyydän perheitä käymään saman läpi kotikielellä.

Alustalle laitan perheille myös lapsen tavoitteita tukevia kotiharjoituksia, joista perheet lähettävät videoita takaisin. Signal-sovellus on myös hyvä vaihtoehto videoiden ja kuvien lähettämiseen. 

Lue lisää: Miten niukoilla resursseilla tehdään vaikuttavaa kuntoutusta? Äännekoulu laajentaa nettiterapiaa kielelliseen kuntoutukseen

Monikielisten perheiden kanssa työskentely on antoisaa

Mitä enemmän tietoa ja kokemusta jostakin asiasta karttuu, sitä luontevammaksi ja palkitsevammaksi se muuttuu. Monikielisten perheiden kohtaaminen ja heidän kanssaan työskentely tuntuu tällä hetkellä tosi antoisalta ja merkitykselliseltä.

On mahtavaa nähdä ilo ja ylpeys vanhempien silmissä kun he kertovat lapsen pystyvän juttelemaan isovanhempien kanssa kotikielellä paremmin, ja samalla kuulla opettajalta miten lapsi kertoo viikonloppukuulumisistaan aamupiirissä suomeksi kun aiemmin ei jaksanut keskittyä piirissä olemiseen.

Jos tarvitset tukea monikielisten lasten puheterapian toteuttamiseen, pidän koulutuksen aiheesta 28.1.2022. Koulutuksessa käydään läpi monikielisten lasten kielenkehitykseen liittyviä piirteitä ja kielellisten pulmien kuntoutusta konkreettisten esimerkkien ja vinkkien avulla.

Koulutuksessa painottuu vanhempien ohjaaminen ja perheen rooli kotikielen tukemisessa. Tavoitteena on puheterapia, jossa keskitytään asiakkaan kannalta oikeisiin asioihin suomen kielen ja kotikielten kuntoutumiseksi.  Koulutus sisältää paljon asiakasesimerkkejä.