Kuinka paljon terapiaa ja kenelle?

Teemme Äännekoulussa yhteistyötä yli 100 kunnan kanssa, ja pyrimme omalta osaltamme helpottamaan kuntien puheterapiapaineita ostopalvelujen avulla. Siksi meiltä usein kysellään, miten muut kunnat järjestävät puheterapiapalvelunsa.

Usein toistuva kysymys on se, kuinka paljon puheterapiaa myönnetään millekin häiriöryhmälle. Tämän vuoksi päätimme haastatella tarkemmin 4 yhteistyökuntaamme heidän käytännöistään.

Tämän blogijutun tarkoituksena on kertoa näistä haastatteluista, ei määritellä kuinka paljon kenellekin tulisi terapiaa myöntää tai ottaa kantaa siihen mitä määrät tulisivat olla. Terapiamäärät vaihtelevat hyvin usein myös sen osalta, kuinka paljon puheterapiaresurssia on käytössä. Siksi jokaisen kunnan täytyy tehdä jonkinlaista priorisointia sen suhteen kuka saa terapiaa ja kuinka paljon.

Tätä tekstiä lukeva vanhempi voi lohduttautua sillä, että puheterapeutti ja kunta haluaisi varmasti usein tarjota puheterapiaa enemmän, mutta koska puheterapeuteista on valtava pula, tämä ei käytännössä ole mahdollista. Silloin täytyy turvautua ohjauksellisiin jaksoihin tai ostopalvelun käyttöön.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain

Haastateltavilla kunnilla oli vaihtelevia käytänteitä terapian myöntämismäärissä. Osa kunnista määritteli tarkkaan kuinka paljon kertoja mikäkin häiriöryhmä saa. Toisaalta taas yksi kunta kertoi, että jokainen terapiajakso katsotaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Toinen taas mainitsi että puheterapeutilla on vapaat kädet suositella määriä.

Keskimääräinen terapiajakso oli 10-15 kertaa. Mitä vaikeammat pulmat, sitä enemmän käyntejä asiakas sai.

Kuuntele: Logopodin toinen jakso on julkaistu: Aiheena perusterveydenhuollon puheterapiakäytännöt!

Mitä ja kenelle? Tässä joitain suuntaviivoja

Tässä muutamia ajatuksia häiriöryhmittäin, joita haastateltavat toivat esille:

  1. Pieni, puhumaton 2-3 -vuotias? Mikä on tällaisessa tapauksessa yleensä alaikäraja, että kuntoutusta voi saada? Miten pienten (2v) puheen ja kielen kehitystä seurataan ja tuetaan?
  • Määrät ovat hyvin yksilöllisiä.
  • Yksi kunta kertoi, että jakso alkaa arvioinnilla 3-5 käyntiä, itse kuntoutus voi toteutua harvatahtisempana.
  • Toinen kunta kertoi, että yleensä lapsi saa kuntoutusjakson ja lapsikohtaisesti mietitään määrät, mutta paljon vaikuttaa muu asiakaspaine/jonotilanne.
  • Eräs kunta määritteli, että perhe voi saada esim. 5 kerran ohjauksellisen jakson aluksi. Jatko riippuu siitä millainen pulma on kyseessä. Jatkossa valtaosalla kuntoutus on 10-15 kerran jaksoja.
  • Useampi kunta kertoi, että lisäksi tarjotaan AAC-keinoja ja kommunikaatio-ohjausta perheelle.
  • Yksi kunta kertoi, että terapialle ei ole alaikärajaa, mutta alle 2-vuotiaita ohjautuu tosi vähän puheterapiaan ylipäänsä.
  1. Syömisen pulmia, esimerkiksi vaikeuksia siirtyä syömään kiinteitä ruokia/ruokavalio hyvin rajoittunut (ei allergioista johtuen)?
  • Suurin osa kunnista kertoi, että näitä lapsia ohjautuu puheterapeutille vain vähän.
  • Jos on töissä puheterapeutti jolla on paljon tietämystä syömisestä, niin silloin on tarjolla myös terapiaa.
  1. Kehitysvammaiset ja autismin kirjo? Miten järjestyy arviointi ja kuntoutus?
  • Haastateltavat kertoivat, että asiakkaat tulevat ensin arviointiin ja heidät lähetetään sitten erikoissairaanhoitoon.
  • He ohjautuvat usein KELAn kautta kuntoutettavaksi noin vuoden sisällä.
  • Välissä voidaan myöntää joku lyhyt jakso, jos perhe tarvitsee paljon tukea.
  1. Oppimisvaikeudet? Kouluikäiset?
  • Erääseen kuntaan tuli todella paljon esikouluikäisiä, mutta kouluikäisiä vähemmän.
  • Yksi kunta oli rajannut, että kouluikäiset voivat saada hyvin lyhyitä kuntoutusjaksoja. Jos lapsella on todella paljon ongelmia, pyritään heidät ohjaamaan KELAn kuntoutuksen pariin.
  • Eräs kunta totesi, että kouluikäiset mietitään täysin yksilökohtaisesti, ja kuntoutus ostetaan herkästi etäterapiana.
  1. Puhemotorisia vaikeuksia/epäselvä puhe? Puutteita omassa ilmaisussa, sanavarastossa, kerronnassa, puheen ymmärtämisessä?
  • Näissä häiriöryhmissä oli hajontaa siinä, kuinka paljon puheterapiaa oli tarjolla.
  • Kaksi kuntaa kertoi, että perhe voi saada terapiaa noin 20 kertaa/vuosi
  • Osa lapsista, joilla on vakavampia pulmia, ohjataan usein foniatrille sekä KELAn kuntoutukseen
  1. 1-2 artikulaatiovirhettä?
  • Suurin osa tarjosi Äännekoulun nettiterapiaa artikulaatiovirheille tähän häiriöryhmään (luonnollisesti koska olivat meidän yhteistyökumppaneita).
  • Yksi kunta kertoi, että mahdollisuuksien mukaan tarjotaan myös ryhmäkäyntejä, ja tätä asiakaskuntaa on pystytty hoitamaan aika vaihtelevasti resurssipulan takia.

7. Monikieliset asiakkaat, Suomen kielen rikastaminen? Miten monikielisten asiakkaiden palvelut on järjestetty?

  • Monikielisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt useassa kunnassa ja he ohjautuvat usein varhaiskasvatuksesta.
  • Monikielinen lapsi saa jakson, jos katsotaan että on tarve. Jaksoa ei saa, jos kyseessä on suomenkielen opetus.

8. Aikuisneurologiset asiakkaat ja muut aikuisasiakkaat

  • Muutama kunta kertoi, että näitä asiakkaita ohjautuu puheterapeutille hyvin vähän, 2-3 vuodessa, muutama ääniasiakas saattaa tulla.
  • Eräs kunta kertoi, että heillä voi saada lyhyen intensiivijakson, mutta pääosin aikuisneurologiset asiakkaat ohjautuvat toiseen kuntoutusyksikköön.