Puheterapeutin luo tulee neuvolan lähetteellä pieni tyttö äitinsä kanssa. Esitiedoissa kerrotaan: ”3-vuotiaalla Aadalla on vaikeuksia ymmärtää ohjeita. Siirtymätilanteissa Aada on usein levoton. Sanavarasto vaikuttaa suppealta. Kotona Aada katsoisi mielellään videoita Youtubesta, ja on alkanut tuottaa englannin sanoja suomen kielen kanssa sekaisin.”

Puheterapeutti tietää, että kotiin tarvitaan ohjausta ja tukea. Säännöllisesti, pala palalta annosteltuna, jotta kielen kehitystä tukevat tavat tulevat osaksi perheen arkea. Terapeutti tietää myös, että usein kerralla annettu ohjeistus ja monisteniput hukkuvat perheissä arjen täitarkastusten ja mainoslehtikasojen alle. Harmillista mutta inhimillistä, ajattelee terapeutti. 

Voisiko ohjevihkosten ja kielellisen harjoittelun käyttöliittymää päivittää jotenkin? Miten saada konkretiaa monesti varsin abstraktiin puheen ymmärtämisen tukemiseen, ja edetä siinä askel askeleelta? 

Askeleittain etenevä kuntoutus tehostaa terapiaa

Strukturoidut Äännekoulun nettiterapiat äännevirheiden kuntoutuksessa alkavat olla monessa kunnassa eri puolella Suomea jo tuttu juttu. Perheet saavat säännöllistä ja tiivistä ohjausta tutulta puheterapeutilta ja tekevät harjoituksia hierarkian mukaisesti, mutta ottavat vastuun harjoittelusta itse. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä

Jos hierarkia-ajattelu kerran toimii äänneharjoittelussa, toimisiko se myös kielellisten taitojen kuntoutuksessa? Kehitetään ja kokeillaan, ajattelimme. Tästä ajatuksesta syntyivät Äännekoulun uudet materiaalit puheen ymmärtämisen, sanaston ja kerronnan tukemiseen. Askeleittain etenevä kuntoutusmalli on laadittu lapsen kielen kehityksen vaiheisiin perustuen. Materiaalin on laatinut puheterapeutti Joanna Löytömäki yhteistyössä muun Äännekoulun porukan kanssa.

Malliin pohjautuvat harjoitukset tekevät kuntoutuksesta paitsi etenevää, myös terapeutille helpomman suunnitella ja toteuttaa. Eikä sekään haittaa, että kustannukset kunnille ovat pienemmät. Hybriditerapiamallissa perheet saavat tarpeisiinsa sopivia videoharjoitteita sekä pelejä, joiden toteutumisen he raportoivat videolla tutulle terapeutille. Välillä he tapaavat etäyhteydellä. Esimerkin Aadalle ja hänen perheelleen puheterapeutti voisi antaa yhdeksi tehtäväksi tämän linkin videon:

Kuka olisikaan osannut aavistaa vielä vuosi sitten pandemian kaltaista ravistelua ja digiloikkaa myös kuntoutuspalveluihin. Maskit kasvoilla tuntuvat vielä oudoilta, mutta eri käsidesimerkkien tuoksut (tai hajut) alkaa osata jo ulkoa. Vaikka puheterapiakäyntien toteutuminen ja karttuvat jonot syksyn myötä mietityttävätkin, on hyvä muistaa, kuinka monessa kunnassa tilanne ei ole aivan uusi. Jo ennen pandemiaa kuntien niukkojen resurssien vuoksi monet lapset ovat jääneet vaille tiivistä kuntoutusta.

On hienoa huomata miten ennakkoluulottomasti puheterapeutit ovat lähteneet kokeilemaan uusia kehittämistyön tuloksena syntyneitä ratkaisuja. Useissa kunnissa nämä uudet kielelliseen kuntoutukseen suunnitellut hybriditerapiat on otettu jo lämpimästi vastaan kokeiltavaksi. Se tuntuu hyvältä ja motivoi yhä kehittämään tarpeeseen tulevia uusia palvelumuotoja. Niistä lisää tuonnempana. 🙂

Leave a reply