Äännekoulun nettiterapia kuntouttaa äännevirheitä tehokkaasti

Äännekoulun nettiterapiaa artikulaatiovirheille on toteutettu nykymuodossaan vuodesta 2017 lähtien. Nettipuheterapiassa asiakas ja puheterapeutti toimivat verkkokuntoutusympäristössä, jossa puheterapeutti ohjaa harjoittelussa perhettä eteenpäin videoviestien avulla. Terapia on siis aika- ja paikkariippumatonta. 

Nettiterapian hyvä puoli on se, että ammattilaisen aikaa menee huomattavasti vähemmän asiakkaan ohjaamiseen, mutta samalla asiakas voi saada paljon ohjauskertoja yhden jakson aikana. Yhden videoviestin purkamiseen ja käsittelyyn potilaskirjauksineen puheterapeutilla kuluu n. 10-15 minuuttia, kun tyypillisesti yhden asiakkaan vastaanottokäyntiin suunnitteluineen ja kirjauksineen menee n. 60 minuuttia. Puheterapeutin käyttämä aika siis pilkotaan pienempiin osiin.

Keväällä 2017 teimme katsauksen Äännekoulun nettiterapian toimivuudesta (Lue tästä). Nyt halusimme toistaa katsauksen ja katsoa suurempaa populaatiota. Lisäksi nettiterapiaa toteuttaa nyt yli kymmenen puheterapeuttia, joten halusimme varmistaa, että tulokset pysyvät tästä huolimatta.

Otokseen valittiin 1300 asiakasta. Sama asiakas saattoi saada Äännekoulussa useamman hoitojakson, sillä lapsella saattoi olla useampia äännevirheitä ja yhtä äännevirhettä työstetään useimmiten yhden hoitojakson aikana. Näistä hoitojaksoista valittiin sellaiset, joissa asiakas oli ollut kontaktissa puheterapeuttiin vähintään 4 kertaa.

50 % oppii vähintään R äänteen jo yhden hoitojakson aikana

Yhden hoitojakson pituus on 3 kuukautta, jolloin perhe voi vaihtaa viestejä puheterapeutin kanssa 12 kertaa jakson aikana. R äänteen kohdalla tarkastelemme tässä vain niitä asiakkaita jotka harjoittelivat äännettä yhdellä hoitojaksolla. Tämä valinta on siksi, että se näyttää ihan puhtaasti miten R äänne kuntoutuu jos lapsella ei ole ollut muita äännevirheitä kuin R äänne.

N=533

533 lasta harjoitteli R-äännettä yhden hoitojakson aikana.

  • 12 % oppi R-äänteen lausetasolla ja sen käyttö yleistyi arkeen.
  • 38 % asiakkaista oppi R äänteen vähintään äännetasolla.
  • 11 % oppi frikatiivin, joka tarkoittaa tärytöntä R-äännettä ja toimii R-äänteen korvikkeena usein siihen saakka että täry löytyy.
  • 31 % oppi hallitsemaan leukaa ja kieltään paremmin, joka on edellytys R-äänteen oppimiselle
  • 8 % ei kehittynyt merkittävästi, tai jakson merkinnöistä ei saanut selville oliko asiakas kehittynyt eteenpäin.

Yhteenveto R äänteestä

Suurin osa lapsista (92 %) edistyi siis jo ensimmäisen jakson aikana jonkin verran (leuka ja kieli oppivat liikkumaan itsenäisesti suhteensa toisiinsa), 71 % edistyi merkittävästi, eli lapsi oppi täryttömän frikatiiviäänteen tai R äänteen vähintään äännetasolla.

Osalla lapsista on terapiamuistiinpanojen mukaan ollut harjoittelun alussa hyvin eriytymätön suualue. Tämä tarkoittaa sitä, että he eivät osaa esimerkiksi liikuttaa kieltä suussa itsekseen, vaan heidän täytyy liikuttaa leukaa ylöspäin jotta kielikin nousee. Silloin heidän harjoittelunsa ei voi edetä niin rivakasti kuin sellaisen lapsen, joka osaa nostaa kielen ylöspäin itsekseen ilman leuan apua. Tämän vuoksi myös se, että lapsi oppi liikuttamaan kieltä ja leukaa itsenäisesti suhteessa toisiinsa on merkittävää edistymistä.

Suomalainen R äänne on huomattavan vaikea äänne oppia ja se näkyy tässä tilastossa hyvin. R äänne vaatii kykyä käyttää kieltä ja leukaan itsenäisesti suhteessa toisiinsa, kielen notkeutta ja jänteyttä, ilmavirran ja tarvittavan ilmavirran paineen säätelykykyä, lapsen ikää ja motivaatiota, sekä sopivaa leuan ja purennan rakennetta.

S, L ja K äänne opitaan yli 80% tapauksista

S, L ja K äänteen kohdalla tarkastelemme kaikkia lapsia, eli myös niitä jotka saattoivat olla useammalla hoitojaksolla Äännekoulussa. Tämä johtuu siitä, että S, L ja K äänteen uupumiseen liittyy useimmiten myös jokin toinen äännevirhe. Näin ollen näiden lasten puhemotoriset taidot ovat usein heikommat, jolloin he ovat todennäköisemmin olleet usealla hoitojaksolla Äännekoulussa. Seuraavilla hoitojaksoilla on voitu vielä harjaannuttaa samaa äännettä tai siirtyä jo uusien äänteiden pariin.

214 lasta harjoitteli S-äännettä yhden tai useamman hoitojakson aikana.

  • 15 % oppi S-äänteen täysin itsenäisesti ja se yleistyi arkeen.
  • 68 % asiakkaista oppi S äänteen vähintään äännetasolla.
  • 10 % oppi hallitsemaan leukaa ja kieltään paremmin, joka on edellytys S-äänteen oppimiselle
  • 7 % ei kehittynyt merkittävästi, tai jakson merkinnöistä ei saanut selville oliko asiakas kehittynyt eteenpäin

210 lasta harjoitteli L-äännettä yhden tai useamman hoitojakson aikana.

  • 18 % oppi L-äänteen täysin itsenäisesti ja se yleistyi arkeen.
  • 68 % asiakkaista oppi L äänteen vähintään äännetasolla.
  • 12 % oppi hallitsemaan leukaa ja kieltään paremmin, joka on edellytys L-äänteen oppimiselle
  • 8 % ei kehittynyt merkittävästi, tai jakson merkinnöistä ei saanut selville oliko asiakas kehittynyt eteenpäin

84 lasta harjoitteli K-äännettä yhden tai useamman hoitojakson aikana

  • 19 % oppi K-äänteen niin että se yleistyi arkipuheeseen.
  • 70 % asiakkaista oppi K äänteen vähintään äännetasolla.
  • 9 % oppi hallitsemaan leukaa ja kieltään paremmin, joka on edellytys K-äänteen oppimiselle
  • 2 % ei kehittynyt merkittävästi, tai jakson merkinnöistä ei saanut selville oliko asiakas kehittynyt eteenpäin

Yhteenveto S, L ja K -äänteistä

Suurin osa lapsista (n.80%), jotka harjoittelivat S, L ja K äänteitä edistyivät merkittävästi, eli oppivat vähintään tuottamaan äänteen jakson aikana.

Pohdinta ja yhteenveto

Äännekoulun nettiterapiassa pyritään siihen, että puheterapiajakson aikana lapsi oppii vähintään äänteen ja saa sitä vietyä jonkin verran sanoihin ja lauseisiin. Äänteen yleistämisen kohdalla tehdään yhdessä päätös siitä, tarvitseeko perhe vielä tukea vai saavatko he yleistettyä äänteen arkeen itse.

Tulosten mukaan suurimmassa osassa asiakastapauksista tähän tulokseen päästään (n. 80% S, L ja K äänteistä ja n. 50% R äänteistä). Tämä tarkoittaa sitä, että näiden äänteiden kohdalla lapsi ei palaa enää hoitojonoon eikä kunnan puheterapiapalvelujen tai erityisopetuksessa puheopetuksen pariin.